Viime kesänä pihassa oli mehiläisiä ihan tungokseen asti ja Katri näppärästi askarteli niille viini-ansan. Mehiläisten piti hukkua viiniin, mutta se oli sen verran kallista tuotetta, että Katri maisteli suuren osan itse, jonka johdosta mehiläiset eivät hukkuneetkaan, vaan makoilivat päihtyneenä pitkin terassia (Katri EI!). Olihan ne sitten helpompi täräyttää hengiltä (Katri ei ;)
Näistä ikävähköistä luontokokemuksista huolimatta pidämme pihan edelleen luonnonläheisenä ja eri eliömuodoille houkuttelevana. Seuraavassa kuvakavalkadia aiheeesta Kotopihan eliöt.
Pikkukoirat, jotka pitävät kovaa ääntä ja koristavat porraspielen kinoksia keltaisilla läikillä.
Tiibetiläinen karvakyyhky pesiytyy mielellään kaikenlaisiin pienehköihin astioihin
Kesäisin pihassa päiväuinailee sikeäuninen laiskiainen riippumattossaan. Kuva on aidosta tilanteesta. Tätä luontokappaletta voit ihailla kesäiltapäivisin klo 16. Ilmaiseksi.
SIILI (Erinaceus europaeus)
kulkee pihan halki aina noin klo 23; liput 5€. Tarjoilua.
Suunnittelimme siilisafaria Japanilaisille turisteille. Tässä testiryhmä tarkkailemassa pikku piikkipalloa klo 23.50.
Lumiukko edustaa luontoa parhaimmillaan; se on kotoisa, koristeellinen, edullinen hankkia ja huoltaa, ei pissaa pihaan. Eikä hauku.
Pihamme vetoaa myös lajitovereihimme; aiemmin kun alapihalla oli trampoliini niin siellä nähtiin jos jonkinlaista kulkijaa ( eräänä kesäyönä parikymppisiä miehiä jotka hyppivät kaljakassi kilisten).
Viime kesänä alapihalla oli käynnissä jonkun tuntemattoman nisäkäsparin soidinmenot. Tilanne rauhottui sen jälkeen kun asetimme tämän kyltin.
HUOM! Kotopihan eliöitä ei satutettu eikä pakotettu tähän juttuun liittyvien kuvien otossa.
Juuri näin! Ei ole ollut helppoa luoda mielikuvaa romanttisen villiintyneestä puutarhasta, mutta mielestäni olen onnistunut aika hyvin. Ihan turha kuitenkaan kysellä, mitä siellä kasvaa ja pitääkö niiden ylipäätään kansaa ihmisen puutarhassa. En tiedä.
VastaaPoista...ja anteeksi kirjoitusvihre (kansaa = kasvaa)! Kotopihan eliöistä mainitsisin vielä legendaarisen Eppu-kissan, josta tuli mieleeni viimeaikaiset hiirihavainnot (ulkona, sisällä niitä kutsutaan gerbiileiksi).
VastaaPoista