Hiiriä ja ihmisiä (eli miten Kille päätyi killeriin)

Kävipä pari viikkoa sitten seuraavasti: Katri havahtui aamu-uniltaan sohvalta (virallinen syy sohvanukkumiseen yskä, ei akuutti parisuhdekriisi) siihen, että lattialla liikuskeli hiiri. Siis sellainen vaatimaton harmaatakkinen herrasmies, joka ihmisen havaittuaan siirtyi nöyrästi jääkaapin alle kurkistelemaan. Katri ei asiasta hätkähtänyt vaan muisteli montako hiiri-aiheista laulua tiesi ( yhdeksän) ja hyräili niitä siinä miettiessään mistä hiiri oli tullut. Pesukoneen takaa löytyi kolo, josta mahtuisi vaikka Möhköfantti.

Väkivaltavastaisena ihmisenä Katri päätti rakentaa taidekirjoista hiiriaidan ja ohjata jääkaapin alta häädetyn hiirulaisen pyykkikoriin, jolla sen voisi kipata ulos. Hiiri ei kuitenkaan ollut yhteistyöhaluinen eikä sitä saanut pois piilostaan edes lattiaharjalla.

Silloin Katri nimesi sen Killeksi ja päätti että kaipa taloyhtiöön yksi hiiri mahtuu; se voi asustaa jääkaapin alla ja syödä öisin leivänmurut lattialta. Vähän niinkun pienikokoinen robotti-imuri.

Emmi ei tästä ilahtunut vaan tilkitsi kotinsa kolosia ahdistuneena ja mietti kerrostaloon muuttamista. Näin kuitenkin mentiin viikkoja eteenpäin kunnes hiiri kävi röyhkeäksi; öisiä remujuhlia roskakaapissa ja muuta siivotonta käytöstä. Kaiken huippuna eräänä yönä macarenaa oli tanssittu myös leivänpaahtimen päällä (kuvassa).

Kova kovaa vastaan; hiirenloukku viritettiin yöksi ja avot! Klo 23 kuului roskakaapista kolahdus ja Killen tarina surullisessa mutta väistämättömässä päätöksessä. Vai..oliko sittenkään? Ei; hiiri loukussa ei ollut Kille vaan Pipsa Peltohiiri, joka on ihan erilainen väritykseltään. Sen pituinen se..

Ps. Kille eksyi killeriin sit seuraavana yönä, rauha hänen muistolleen.

Kuvassa Hiirivalo, joka oli päällä öisin että saattoi tehdä havaintoja kyseisestä jyrsijästä.

Parkkeeraushommia

Tehtiinpä kesänä eräänä, pihaan parkkipaikka kätevä.

Vierekkäin kolmen auton piti mahtua, sitä tekemässä oli oikein talkooporukka.

-Miten ihmeessä tuohon kolmas mahtuu? joku kysyä vois.

Vastaan vain: kyllä Katrille parkkeerauskoulun mielellään sois.

Katrin keittiövuoro

Lifestyle blogeissa usein annetaan ajankohtaisia kokkausvinkkejä kuten: "salaatti kauden kasviksista" tai "kesän ihanin mansikkakakku". Me ei olla paljon reseptejä jaeltu, vaikka kyllä talossamme kokataankin; Emmin lautasella on nähty uiskentelevan itsekypsytetty kalapuikko ja makkaraa on pihassa rillattu. Katrikin kokkailee, mieluiten koreita kakkuja (kuvassa),  mutta hätätilassa ruokaakin.

Ollessaan vastikään Lontoossa, Katri halusi valmistaa perheelleen jotain terveellistä (kaikki makasivat flunssan raatelemina) ja marssi toiveikkaana etniseen lähikauppaan. Kaupan valikoimista löytyi vain karvaisia kurkkuja ja muuta liian eriskummallista, joten Katri päätyi ostamaan vain votkapullon sekä valkosipulia ja kas vain - niistä syntyi kodikas ja lämmittävä iltapala:  "Venäläinen viinasukka".

Influenssan torjumiseksi jaamme kuvitetun ohjeen kanssanne, rakkaat lukijat.

Pilko lautaselle väkevä valkosipuli, kaada laakealle, sukankestävälle lautaselle runsas annos votkaa. Ota huikka myös pullon suusta.

Aseta sukka viinalautaselle pitkittäin ja painele tasaisesti jotta neste imeytyy. Villasukka imee melkein puoli pulloa, joten suosittelemme puuvillasukkia.

Täytä imelletty sukka valkosipulilla, käytä sipulia runsaasti pihtailematta.

Vedä sukat jalkaan ja käy lepäämään.

Osa perheestä joutui poistamaan sukat yöllä jalkojen alettua holtittomiksi.