Plogistelun uusia tuulia?

Plogimme täyttää jo kaksi vuotta ja uudistus ajatukset liehuvat mielessä. Videobloggaus on suosittua mutta pikaisen harkinnan jälkeen päädyimme siihen, että sille tielle emme lähde; suureksi osaksi siitä syystä, että "päivän asu" näkyy siinä eikä se ole useinkaan julkaisukelpoinen. Tiesitkö muuten, että plogimme on kansainvälinen; sitä luetaan jopa kolmessatoista(13) maassa? Tämä tieto yllätti meidätkin, mutta toki puolalaisiakin voi elämämme kiinnostaa.

Oikeastaan olemme hämmästyneitä siitä, ettei plogillamme ole vielä yhteistyökumppaneita; siis sellaisia jotka hyötyvät kun mainitsemme heidän tuotteensa ja lähettävät siitä hyvästä meille pikku palkkioita. Ja esim Suomen Mielenterveysseura voisi haluta logonsa plogin etusivulle; olemme elämänmyönteisiä ja kannustavia.

Meidän plogissa on myös selkeää tuotesijoittelua. Myönteisessä hengessä on mainittu Halensin potkupuvut, Karlie koirankakkapussit ja Suomen Uimaliitto. Alkon tuotteista on ollut houkuttavia kuvia, kuten myös Jussinhannan kakuista. Paljua on hehkutettu ja Tampereen Pelastuslaitosta kehuttu ripeästä toiminnasta. Entä seuraava kuva? Sanoisin, että se on hyvää mainosta Speedolle.

Niin ja Crocsit, niistä ja niiden lainaamisesta on kirjoitettu niin paljon että kaikille on varmasti selvää että ilman Crocseja ei pärjää ihminen.

Tässä sitten enää odotellaan mikä kala käy koukkuun, kuka ekana tajuaa tarjota yhteistyökumppanuutta ja risteilylahjakortteja tai jotain. Muutenkin on kaikkea kivaa luvassa lukijoille, mm. Meet&Greet tapahtuma täällä pihassa. Tuu paikalle ja voit päästä yhteisselfieen!

Arvoitus ja mahtava palkinto!

Me ollaan isältä opittu säästeleväisyyttä ja siks tehtiin ja tuunattiin itte puutarhakalusteet. Pehmusteita ei alettu ompeleen, ei säästeliäisyyttäkään överiksi kannata vetää. Pehmusteiden säilöminen tälläisenä sateisena kesänä osoittautui ongelmalliseksi, eikä kellään ollut enää rahaa pehmustelaatikkoon.

Arvoitus arvon lukijoillemme:

Missä me olemme säilyttäneet puutarhakalusteiden pehmusteita?
Lähipiiri ja naapurin Piia ei saa osallistua!!

Oikeinvastanneiden kesken arvomme kylpyillan paljussamme (sis. makkaran, viron virvokkeita ja mahdollisesti myös palomiehet.)

Pihaan ei kannata tulla kurkkimaan oikean vastauksen toivossa, sillä tänään tuli lapsilisä ja sitä myöten myös pehmustelaatikko. ;)

Kenkäfriikit

Kun kenkiä säilyttää rappukäytävässä, on siitä näppärä ne ottaa ulos lähteissä. Katri on huomannut, että omaa kenkävalikoimaa voi kasvattaa kätevästi käyttämällä muidenkin kenkiä! Tämän takia omia kenkiään saa välillä etsiä vimmatusti ja hyvällä onnella ne löytyy pihalla haravoivan Katrin jalasta, kantapään kohdalta linttaan astuttuna.

Viime kesänä Katri käytti kolmia kenkiäni jatkuvasti ja talloi kantapäät ihan vain huomaamattaan. Vitsausta helpotti se, että annoin Katrille OMAKSI yhdet niistä kengistä, että naapurisopu säilyisi.

Tänä vuonna ongelmaksi on muodostuneet mun Crocsit. (Ehkä siksi, että Katri on maalatessaan käyttänyt niitä viime kesän almu-kenkiä ja loput voitte arvata...) Kätevä on Katrin Crocsit laittaa jalkaansa, kun lähtee koiraa ulkoiluttamaan tai pihatöitä tekemään. Välillä jos nuo omat kenkäni sattuu olemaan "vapaana", ne on jalkaan lämpimät (vastakäytetyt) tai pahimmillaan märät ja hiekkaiset.

Tänä iltana keksin ratkaisun asiaan ja esitin ehdotukseni viestitse:

-Saat mun mustat lacoste ballerinat jos mun mustat crocsit pysyy mun kenkien kohdalla

-Hohoo. kiitos

-saat mun mammuth crocsit. En käytä niitä enää. Mutta ne ja lacoste ballerinat takavarikoidaan heti jos mun crocsit ei pysy mun kenkien kohdalla.


Jännityksellä jään odottamaan kuinka tässä käy.

p.s. Tätä kirjoittaessani, kuului koputus jonka perään ovi avautui heti ja kuului: "Haloo! Saisiko vielä yhden tiskipalleron?"

p.p.s. Joskus kävi jopa niin, että Marko ei aamulla löytänyt työkenkiään ja joutui Katrin oveen koputtaan että saisi kengät ja pääsisi töihin lähtemään.

Kun Emmi paljua lämmitti...

Alkuvuodesta kirjoitimme pinkistä paljusta joka tilattiin. Huomattiin kuitenkin, että talvella se on vähän vaikea asentaa ja peruttiin tilaus. Kun kevät saapui, saapui myös palju, mutta vaikka Emmi peukutti pinkin paljun puolesta, niin Katri ja Linnea saivat tahtonsa läpi ja pihaan tuli neutraalimman värinen (ja hieman molokkia muistuttava) pömpeli. 

Keväällä kerran tapahtui näin... 

Kun Emmi paljua lämmitti...

koko talo palavalta näytti...

Joku naapuri palokunnan soitti

ja koko naapurusto sitä todisti

kun paloauto piipitti...

ja palomiehet paikalle kipitti...

ja hyvää kylpyhetkeä toivotti...

Palju: Paaluperustajat Oy

Hiiriä ja ihmisiä (eli miten Kille päätyi killeriin)

Kävipä pari viikkoa sitten seuraavasti: Katri havahtui aamu-uniltaan sohvalta (virallinen syy sohvanukkumiseen yskä, ei akuutti parisuhdekriisi) siihen, että lattialla liikuskeli hiiri. Siis sellainen vaatimaton harmaatakkinen herrasmies, joka ihmisen havaittuaan siirtyi nöyrästi jääkaapin alle kurkistelemaan. Katri ei asiasta hätkähtänyt vaan muisteli montako hiiri-aiheista laulua tiesi ( yhdeksän) ja hyräili niitä siinä miettiessään mistä hiiri oli tullut. Pesukoneen takaa löytyi kolo, josta mahtuisi vaikka Möhköfantti.

Väkivaltavastaisena ihmisenä Katri päätti rakentaa taidekirjoista hiiriaidan ja ohjata jääkaapin alta häädetyn hiirulaisen pyykkikoriin, jolla sen voisi kipata ulos. Hiiri ei kuitenkaan ollut yhteistyöhaluinen eikä sitä saanut pois piilostaan edes lattiaharjalla.

Silloin Katri nimesi sen Killeksi ja päätti että kaipa taloyhtiöön yksi hiiri mahtuu; se voi asustaa jääkaapin alla ja syödä öisin leivänmurut lattialta. Vähän niinkun pienikokoinen robotti-imuri.

Emmi ei tästä ilahtunut vaan tilkitsi kotinsa kolosia ahdistuneena ja mietti kerrostaloon muuttamista. Näin kuitenkin mentiin viikkoja eteenpäin kunnes hiiri kävi röyhkeäksi; öisiä remujuhlia roskakaapissa ja muuta siivotonta käytöstä. Kaiken huippuna eräänä yönä macarenaa oli tanssittu myös leivänpaahtimen päällä (kuvassa).

Kova kovaa vastaan; hiirenloukku viritettiin yöksi ja avot! Klo 23 kuului roskakaapista kolahdus ja Killen tarina surullisessa mutta väistämättömässä päätöksessä. Vai..oliko sittenkään? Ei; hiiri loukussa ei ollut Kille vaan Pipsa Peltohiiri, joka on ihan erilainen väritykseltään. Sen pituinen se..

Ps. Kille eksyi killeriin sit seuraavana yönä, rauha hänen muistolleen.

Kuvassa Hiirivalo, joka oli päällä öisin että saattoi tehdä havaintoja kyseisestä jyrsijästä.

Parkkeeraushommia

Tehtiinpä kesänä eräänä, pihaan parkkipaikka kätevä.

Vierekkäin kolmen auton piti mahtua, sitä tekemässä oli oikein talkooporukka.

-Miten ihmeessä tuohon kolmas mahtuu? joku kysyä vois.

Vastaan vain: kyllä Katrille parkkeerauskoulun mielellään sois.

Katrin keittiövuoro

Lifestyle blogeissa usein annetaan ajankohtaisia kokkausvinkkejä kuten: "salaatti kauden kasviksista" tai "kesän ihanin mansikkakakku". Me ei olla paljon reseptejä jaeltu, vaikka kyllä talossamme kokataankin; Emmin lautasella on nähty uiskentelevan itsekypsytetty kalapuikko ja makkaraa on pihassa rillattu. Katrikin kokkailee, mieluiten koreita kakkuja (kuvassa),  mutta hätätilassa ruokaakin.

Ollessaan vastikään Lontoossa, Katri halusi valmistaa perheelleen jotain terveellistä (kaikki makasivat flunssan raatelemina) ja marssi toiveikkaana etniseen lähikauppaan. Kaupan valikoimista löytyi vain karvaisia kurkkuja ja muuta liian eriskummallista, joten Katri päätyi ostamaan vain votkapullon sekä valkosipulia ja kas vain - niistä syntyi kodikas ja lämmittävä iltapala:  "Venäläinen viinasukka".

Influenssan torjumiseksi jaamme kuvitetun ohjeen kanssanne, rakkaat lukijat.

Pilko lautaselle väkevä valkosipuli, kaada laakealle, sukankestävälle lautaselle runsas annos votkaa. Ota huikka myös pullon suusta.

Aseta sukka viinalautaselle pitkittäin ja painele tasaisesti jotta neste imeytyy. Villasukka imee melkein puoli pulloa, joten suosittelemme puuvillasukkia.

Täytä imelletty sukka valkosipulilla, käytä sipulia runsaasti pihtailematta.

Vedä sukat jalkaan ja käy lepäämään.

Osa perheestä joutui poistamaan sukat yöllä jalkojen alettua holtittomiksi.